Skibat mat sáhttet njoammut bohccos sávzii

Vuoiŋŋašmáhtu (Livzá) (Elaphostrongylus rangiferi) lea dábálaš parasihtta bohccuin. Dát gávdno viidát, muhto ii njoamo njuolga eallis eallái. Vuoiŋŋašmáhtu dárbbaša sihke bohcco ja riippu vai ollašuhttá iežas eallingierddu. Sávza ja gáica sáhttet oažžut parasihta jus guhtot njoammuduvvon riippuid, muhto njoammun ii fievrreduvvo viidáseappot sávzzas gáicii.

Vuoiŋŋašmáhtu luoitá máđuid bohcco baikii birra jagi. Njoammun riippuin dáhpáhuvvá earenomážit giđđat, geasset ja čakčat. Riippus ovdánit máđut viidásit. Dát ovdáneapmi manná johtileappot go lea liekkas ja njoammundeaddu stuorru go šaddet eanet olleš šattot máđut riippuin guohtumis Boazu dahje sávza ferte guohtut riippuid main leat vuoiŋŋašmáđut go guohtu jus galgá njoammuduvvot.

Boazu gierdá veaháš vuoiŋŋašmáhtonjoammuma, muhto jus leat guhton beare olu parasihttamáđuid sáhttet dat skihpagoahtit mii lea sorjavaš das man olu máđuid leat guhton ja gos máđu vánddardit vuoiŋŋamaččain ja čielgeađđamis, ja sáhttá leat nu ahte eai obanassiige leat dávdamearkka muhto sáhttet maiddái skihpat duođalaččat ja jápmit. Miesit ja vuotnjalat/varihat orrot leame hearkkibut dávdii go rávis bohccot. Lea gáibidahkes eastadit vuoiŋŋašmáđu njoammumis ja odne ii gávdno dohkkehuvvon dikšu vuoiŋŋamašmáđu vuostá bohccos.

Sávzzat ja gáiccat mat guhtot seamma guovllus go bohccot sáhttet maiddái skihpagoahtit parasihtain go guhtot njoammuduvvon riippuid. Gáiccat orrot hearkkibut parasihttii go sávzzat ja skihpet dávjjibut njoammumiin. Gáiccain hedjona bađabealli iige nagot šat čuožžilit, vaikko oaivi lea virkui. Lea hárve ahte sávzzaide njoammu vuoiŋŋašmáhtu ja ahte dat skihpet maŋŋil njoammuma. Doaimmat eastadit njoammuma lea doalahit smávvašibihiid eret guovlluin gos lea riipput, earenoamážit maŋŋitgeasi/čakčat, goas jáhkkojuvvo ahte leat eanemus vuoiŋŋašmáđut riippuin Riipput liikojit leat vuovdeguovlluin (suoivvan ja lávttas) ja gávdnojit hui unnán dahje eai obanassiige badjosis/duoddaris. Muhtun ealut main leat bistevaš vuoiŋŋašmáhtováttisvuođat leat geahččalan parasihttadivššu čakčat ja báikkálaš veterineara lea bagadallan, muhto lea váttis deaivat dikšogáiggiin danne go ii dieđe juste goas bohccot leat njoammuduvvon.

Vestlánddas leat raporterejuvvon skihpandáhpáhusat maŋŋil go vuoiŋŋašmáhtu lea njommon lábbáide. Dát dáhpáhusaide lea várra hjortta vuoiŋŋašmáhtu (E. cervi) sivalaš, danne go eai leat bohccot guovllus. Ealggas lea maiddái iežas vuoiŋŋašmáhtu (E. alces), muhto ii čuožžilahte nu olu skiba go guokte eará šlája, ja dat ii leat goassege fuomášuvvon smávvašibihiin.

Skibat mat sáhttet njoammut sávzzas bohccui

Njálbmeskihpa lea dábálaš virusskihpa sávzzain mii mainna lábbát ja sávzzat sáhttet skihpagoahtit ovdal luitojuvvojit. Virus ruobbuda lábbáid njálmmi ja sávzzaid njiččiid. Go skihpagohtet duođas sáhttá lábbáide šaddat váttis njammat dahje sáhttet boahtit nuppáldas infekšuvnnat baktearaiguin. Njálbmeskihpa gávdno maiddái gáiccain. Virus sáhttá njoammut sávzzas bohccui  njoammuduvvon ruppiid bokte ja dasto maiddái bohccuid gaskkas. Skihpa gávdno bohccuin Suomas ja Ruoŧas, muhto lea fuomášuvvon dušše oktii norgga bohccuin. Virus sáhttá njoammut olbmuide.

Čoavje-čoalleparasihtat

Muhtumat sávzza čoavje- ja čoalleparasihtain leat gávdnon bohccuin. Go lea olu njoammun sáhttet muhtumat dain parasihtain addit njárbesčoavjji ja skiba bohccuide, earenoamážit misiide.

Man olu njoammun lea rievddada boazočoahkkevuođa mielde ja man olu  njoammun lea njoammuduvvon sávzzain. Sáltesajit/báikkit gosa leat biddjojuvvon sáltegeađggit guohtumii rehkenastojuvvojit leat njoammunsirdašuvvama riskaguovlun, earenoamážit jus boazu guohtu eatnama dáid sáltegeđggiid birra. Njoammun lea vejolaš vaikko sávza ii leat šat doppe.

Gávdnojit olu skibat mat gávdnojit sihke sávzzain ja bohccuin muhto mii eat dieđe njoammuma šlájaid gaskkas.